Wörterbuch für Latein-Deutsch und Deutsch-Latein

Formentabelle zu "insinuare"

Verb

Präsens (Indikativ)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuo	insinuor
2. Person Singular	insinuas	insinuare, insinuaris
3. Person Singular	insinuat	insinuatur
1. Person Plural	insinuamus	insinuamur
2. Person Plural	insinuatis	insinuamini
3. Person Plural	insinuant	insinuantur

Imperfekt (Indikativ)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuabam	insinuabar
2. Person Singular	insinuabas	insinuabare, insinuabaris
3. Person Singular	insinuabat	insinuabatur
1. Person Plural	insinuabamus	insinuabamur
2. Person Plural	insinuabatis	insinuabamini
3. Person Plural	insinuabant	insinuabantur

Futur I (Indikativ)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuabo	insinuabor
2. Person Singular	insinuabis	insinuabere, insinuaberis
3. Person Singular	insinuabit, insinuarit	insinuabitur
1. Person Plural	insinuabimus	insinuabimur
2. Person Plural	insinuabitis	insinuabimini
3. Person Plural	insinuabunt	insinuabuntur

Perfekt (Indikativ)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuavi	—
2. Person Singular	insinuavisti	—
3. Person Singular	insinuavit	—
1. Person Plural	insinuavimus	—
2. Person Plural	insinuavistis	—
3. Person Plural	insinuare, insinuaverunt, insinuavere	—

Plusquamperfekt (Indikativ)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuaveram	—
2. Person Singular	insinuaveras	—
3. Person Singular	insinuaverat	—
1. Person Plural	insinuaveramus	—
2. Person Plural	insinuaveratis	—
3. Person Plural	insinuaverant	—

Futur II (Indikativ)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuavero	—
2. Person Singular	insinuaveris, insinuaris	—
3. Person Singular	insinuaverit	—
1. Person Plural	insinuaverimus	—
2. Person Plural	insinuaveritis	—
3. Person Plural	insinuaverint	—

Präsens (Konjunktiv)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuem	insinuer
2. Person Singular	insinues	insinuere, insinueris
3. Person Singular	insinuet	insinuetur
1. Person Plural	insinuemus	insinuemur
2. Person Plural	insinuetis	insinuemini
3. Person Plural	insinuent	insinuentur

Imperfekt (Konjunktiv)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuarem	insinuarer
2. Person Singular	insinuares	insinuarere, insinuareris
3. Person Singular	insinuaret	insinuaretur
1. Person Plural	insinuaremus	insinuaremur
2. Person Plural	insinuaretis	insinuaremini
3. Person Plural	insinuarent	insinuarentur

Perfekt (Konjunktiv)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuaverim	—
2. Person Singular	insinuaveris, insinuaris	—
3. Person Singular	insinuaverit, insinuarit, insinuarit	—
1. Person Plural	insinuaverimus	—
2. Person Plural	insinuaveritis	—
3. Person Plural	insinuaverint	—

Plusquamperfekt (Konjunktiv)
	Aktiv	Passiv
1. Person Singular	insinuavissem	—
2. Person Singular	insinuavisses	—
3. Person Singular	insinuavisset, insinuasset	—
1. Person Plural	insinuavissemus	—
2. Person Plural	insinuavissetis	—
3. Person Plural	insinuavissent	—

Infinitiv
	Präsens	Perfekt
Aktiv	insinuare	insinuasse, insinuavisse
Passiv	insinuari, insinuarier	—

Imperativ I
	Aktiv	Passiv
2. Person Singular	insinua	insinuare
3. Person Singular	—	—
2. Person Plural	insinuate	insinuamini
3. Person Plural	—	—

Imperativ II
	Aktiv	Passiv
2. Person Singular	insinuato	insinuator
3. Person Singular	insinuato	insinuator
2. Person Plural	insinuatote	—
3. Person Plural	insinuanto	insinuantor

PPP
	Singular	Plural
Nominativ	insinuatum, insinuatus, insinuata	insinuatae, insinuati, insinuata
Genitiv	insinuatae, insinuati, insinuati	insinuatorum, insinuatorum, insinuatarum
Dativ	insinuato, insinuatae, insinuato	insinuatis
Akkusativ	insinuatam, insinuatum, insinuatum	insinuata, insinuatos, insinuatas
Ablativ	insinuato, insinuato, insinuata	insinuatis
Vokativ	insinuatum, insinuate, insinuata	insinuatae, insinuati, insinuata

PPA
	Singular	Plural
Nominativ	insinuans	insinuantia, insinuantes
Genitiv	insinuantis	insinuantium, insinuantum
Dativ	insinuanti	insinuantibus
Akkusativ	insinuans, insinuantem	insinuantia, insinuantes
Ablativ	insinuanti, insinuante	insinuantibus
Vokativ	insinuans	insinuantia, insinuantes

PFA
	Singular	Plural
Nominativ	insinuaturum, insinuaturus, insinuatura	insinuaturae, insinuaturi, insinuatura
Genitiv	insinuaturae, insinuaturi, insinuaturi	insinuaturorum, insinuaturorum, insinuaturarum
Dativ	insinuaturae, insinuaturo, insinuaturo	insinuaturis
Akkusativ	insinuaturam, insinuaturum, insinuaturum	insinuaturos, insinuaturas, insinuatura
Ablativ	insinuaturo, insinuaturo, insinuatura	insinuaturis
Vokativ	insinuaturum, insinuature, insinuatura	insinuaturae, insinuaturi, insinuatura

Gerundivum
	Singular	Plural
Nominativ	insinuandum, insinuandus, insinuanda	insinuandi, insinuanda, insinuandae
Genitiv	insinuandi, insinuandi, insinuandae	insinuandorum, insinuandarum, insinuandorum
Dativ	insinuando, insinuando, insinuandae	insinuandis
Akkusativ	insinuandam, insinuandum, insinuandum	insinuandos, insinuandas, insinuanda
Ablativ	insinuanda, insinuando, insinuando	insinuandis
Vokativ	insinuandum, insinuande, insinuanda	insinuandae, insinuandi, insinuanda

Wortschatz · Textstellen · Datenschutz · Impressum